Yhteiset ideat ovat urbaanin liikkumisen polttoainetta
Paikallisten viranomaisten ja yritysten yhteistyöllä on mahdollista parantaa kaupunkiasukkaiden elämää monella tavalla. Iso-Britannia oli ensimmäisiä maita, jonka julkisessa liikenteessä otettiin käyttöön lähimaksut. Ratkaisu lopetti monelta lippujen ostamisen kokonaan ja opetti joukkoliikenteen käyttäjät ajattelemaan matkojaan aivan uudella tavalla. Puolet julkisen liikenteen käyttäjistä olikin kysyttäessä sitä mieltä, että lähimaksujen hyväksyminen liikennevälineissä oli heidän elinaikansa suurin muutos joukkoliikenteessä!
Suomessa Turku on astunut ensimmäisenä lähimaksuilla helpotetun joukkoliikenteen maailmaan: Fölin EMV-teknologiaa hyödyntävissä busseissa ovat maksut onnistuneet tammikuusta 2021 lähtien lähimaksusirullista Visa-korttia näyttämällä.
Lähimaksun piirissä olevan matkan maksu määräytyy yleensä kokonaismatkan mukaan, ei siis esimerkiksi keston tai liikennevälineiden määrän mukaan. Kun lähdet aamulla tapaamiseen toiselle puolelle kaupunkia, hyppäät ehkä ensin bussiin, jossa näytät älykelloasi, puhelintasi tai lähimaksukorttiasi lukijalle. Seuraavaksi vaihdat junaan, jossa vilautat jälleen lähimaksusirua. Jos lopuksi päätä nopeuttaa matkaasi sähköpotkulaudalla tai kaupunkipyörällä, aukeaa senkin lukko lähimaksulla. Päivän päätteeksi järjestelmä laskee, millainen lipputyyppi on käyttämiesi kulkuvälineiden ja keston kannalta edullisin – ehkäpä vuorokausilippu, ehkäpä tavallinen vyöhykelippu – ja veloittaa sen mukaan. Matkan hinnalla on myös enimmäisraja, eli tiettyä ennalta ilmoitettua summaa enempää ei tarvitse pelätä joutuvansa maksamaan.
Lähimaksun ei siis tarvitse rajoittua vain kaupungin tarjoamaan joukkoliikenteeseen. Parhaimmillaan se avaa myös yrityksille mahdollisuuksia laajentaa tarjontaansa uusille käyttäjille, paitsi itse järjestelmään liittymällä, myös esimerkiksi erilaisia kanta-asiakkuus- ja palkinto-ohjelmia kehittämällä.
Digitaalisen maksaminen joukkoliikenteessä tuottaa myös dataa siitä, millaisia matkoja ihmiset kaupungissa tekevät. Big datan avulla liikenteen ja jopa kaavoituksen ja infran suunnittelu ja kehittäminen helpottuvat.
Avoimen APIn ansiosta sovelluskehittäjillä on mahdollisuus hyödyntää monia Visan palveluita, kuten tokenisaatiota, riskienhallintaa sekä matkojen käsittelyä ja laskemista. Millaista urbaania liikkumista pääsemmekään Suomessa vielä näkemään?
Kirjoittaja: Riikka Salminen, Visa Suomen, Ruotsin ja Baltian maajohtaja
