Euroopan komissio julkaisi kesäkuussa 2023 Open finance -asetusehdotuksen, eli FIDA:n (Framework for Financial Data Access). Suomessa rahoitusdatan käyttökehykseksi nimetty asetus tarjoaisi nimensä mukaisesti entistä laajemman pääsyn finanssidataan ja toisi Open Banking -maailman Open Finance -aikakauteen.
Mitä FIDA-regulaatio pitää sisällään?
FIDA:n myötä alalla siirryttäisiin kokonaisvaltaiseen datan jakamiseen. Siinä missä toinen maksupalveludirektiivi PSD2 velvoitti pankkeja avaamaan pääsyn maksutileihinsä, FIDA:n myötä rajapintojen taakse tulisi myös muut tilit, lainat, asuntolainasopimukset, sijoitukset kryptovarat, eläkkeet, kiinteistöt, luottokelpoisuusdata ja osa vakuutuksista.
FIDA julkaistiin EU:n maksupalvelupaketin yhteydessä, joka koostuu kolmannesta maksupalveludirektiivistä, jolla nykyaikaistetaan PSD2:ta, ja maksupalveluasetuksesta. Maksupalvelupaketti on osoitus Euroopan komission ensisijaisesta tavoitteesta parantaa nykyistä sääntelyjärjestelmää ja kuluttajansuojaa tietojen jakamisen alalla.
FIDA:n ensisijaisena tavoitteena on vauhdittaa finanssialan digitaalista muutosta nopeuttamalla tietoon perustuvien liiketoimintamallien käyttöönottoa ja avoimen rahoituksen kehittämistä.
Aikataulu
Lainsäädäntöprosessi on vasta alkuvaiheessa, ja jää nähtäväksi, miten kevään EU-vaalit tulevat vaikuttamaan asiaan. Lisäksi pankeilla on varmasti vielä sanansa sanottavana teknisistä yksityiskohdista ja mahdollisesta kompensaatiomallista. Voimaantulon jälkeen tiedossa on 18-24 kuukauden soveltamisaika, joten varsinaisia muutoksia tuskin näemme ennen vuotta 2026-2027.
Mitä FIDA tarkoittaa pankeille?
Ensisijaisesti FIDA:n toteuttaminen on pankeille valtava compliance-haaste. Siinä missä PSD2-standardin mukaisten rajapintojen toteuttaminen oli pankeille jo iso työ, eikä myöhästymisiltäkään vältytty, FIDA:ssa työmäärä olisi moninkertainen. Käytännössä FIDA tulee myös pakottamaan finanssilaitokset miettimään tarjontaansa ja sen laajuutta, sillä uuden sääntelyn aiheuttamat lisäkustannukset tulevat heikentämään pienemmässä roolissa olevien tuotteiden kannattavuutta.
Ehdotuksen pohjana on tällä hetkellä se, että dataan pääsisi käsiksi veloituksetta, mikä ymmärrettävästi ei herätä suurta innostusta pankeissa.
Pessimistisesti ajateltuna pankit ovat regulaatiossa vain maksajan ja antajan puolella, mutta toki FIDA:n myötä avautuu myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Kuten sanottua, yksityiskohdat ovat vielä auki, ja myös PSD2:ssa käytännön toteutus oli vaisumpi kuin alkuhype antoi olettaa.
Myös kompensaatiomallin mukaan tuominen on tällä hetkellä finanssialan etujärjestöjen agendalla.
Datan jakaminen ja FISP
FIDA:ssa dataa jaetaan aina vain asiakkaan pyynnöstä. Lisäksi datan jakaminen tapahtuu vain rekisteröityjen toimijoiden välillä, ja sitä varten AISP (Account Information Service Provider) ja PISP (Payment Initiation Service Provider) -toimilupien päälle on tulossa FISP (Financial Information Service Provider) -toimilupa, joka nimensä mukaisesti antaa oikeuden käsitellä laajemmin finanssidataa.
Kaverikseen FIDA saa myös EU:n data asetuksen, joka on suunniteltu parantamaan ja selkeyttämään datan jakamisen turvallista toimintaympäristöä.
Uudet mullistavat liiketoimintamallit
Nopeasti ajateltuna datan avautuminen tarjoaa pohjan lukuisille uusille ja innovatiivisille liiketoimintamalleille, mutta mitä ne käytännössä ovat, jääkin nähtäväksi.
Esimerkkinä voisi olla vaikkapa palvelu pankin kilpailuttamiseksi ja vaihtamiseksi, koska FIDA:n myötä pelkkien lainojen ja luottoluokitusten vertailuta, päästäisiin kokonaisvaltaiseen finanssipalveluiden kokonaiskuvan luomiseen.
On vähintäänkin odotettavissa, että FIDA:n tultua voimaan, ensimmäiset vuodet menevät käyttökelpoisten rajapintojen ja datastruktuurien rakentamisessa, sekä toimilupien hakemisessa, josta askel askeleelta siirrytään kohti jotain uutta.
PSD2:n tuoma rajapintojen avautuminen toi myös aikanaan valtavan määrän hypeä ja spekulaatiota, mutta toistaiseksi käytännön fokus on ollut pääosin melko yksinkertaisissa toimintojen tehostamisissa, eikä niinkään täysin uudessa bisneksessä.
Onko sinulla jo mullistava uusi FIDA:an pohjautuva bisnesidea? Haluatko jakaa sen meidän kanssa, vai pidätkö sen piilossa kunnes rajapinnat ovat valmiit?
Kuka innovoi ja kuka rahastaa?
Datan avautuminen ja FISP-toimilupa antaa tietysti mahdollisuuden täysin uusille yrityksille tulla alalle uusine palveluineen. Yhtä lailla alalla jo olevat finanssilaitokset voivat alkaa hyödyntää uusia mahdollisuuksia.
Siirtyessämme kohti yhä datavetoisempaa finanssialaa, pankeilla on myös miljoonan digieuron paikka miettiä maksullisia lisäpalveluita, joilla he voisivat tehdä lisää rahaa ja rakentaa ekosysteemeitään. Pelikentällä tulevat varmasti olemaan niin fintechit, finanssilaitokset, kuin Big Tech -yritykset.
Myös BaaS (Banking-as-a-Service) -maailma, jossa olemme nähneet peliliikkeitä myös isoilta pankeilta, tulee varmasti saamaan uutta puhtia. Totuttuun tapaan yrityspalveluiden monetisointi on huomattavasti helpompaa, kuin kuluttajapuolella.
Pankeilla onkin nyt hyvä hetki miettiä ja harjoitella finanssidatan hyödyntämistä, siihen asti että pelikenttä avautuu enemmän kilpailulle.
Villejä visioita ja riskejä
Riippuen siitä keneltä kysytään – FIDA:lta voidaan odottaa paljon tai vähän. Onko kyseessä vain yksi uusi compliance-harjoitus, josta ei varsinaisesti synny mitään hyötyä?
Entä voisiko liian helposta pankin vaihtamisesta, tulla jopa riski pankkijärjestelmän vakaudelle?
Tuleeko lisääntynyt avoimuus lopullisesti erottamaan finanssipalveluiden finanssi ja palvelukerrokset toisistaan?
Tai voiko FISP-toimiluvalla operoiva autotalliyritys tarjota täysiveriset pankkipalvelut?
Mitäpä jos joku täysin ylivertainen palveluntarjoaja kaappaakin FIDA:n myötä kohtuuttoman suuren osan asiakaskunnasta?
Näihin kysymyksiin tuskin saadaan vastausta vielä hetkeen, mutta sitä odotellessa, voimme jatkaa keskustelua ainakin seuraavilla foorumeilla:
3.4.2024 Datasäädös ja FIDA finanssialalla -aamiaistilaisuus
