Kuluneen vuoden aikana epävarmuus on ollut jatkuvasti ihmisten mielessä, ja yritykset ovat tehneet päätöksiä varovaisuutta noudattaen. Luotto tulevaisuuteen on ollut ajoittain koetuksella, ja tämä on heijastunut myös siihen, millaisia odotuksia yritysten talouden kehitykselle on asetettu.
Pelkän hihatuntuman lisäksi on tärkeää katsoa lukuja ja dataa, sillä niiden pohjalta on helpompi ymmärtää, miten taloudessa kokonaisvaltaisesti menee. Koronapandemia on vaikuttanut eri toimialoihin hyvin eri tavoin – siinä missä osa yrityksistä on ollut pahoissa ongelmissa, on osa pystynyt luomaan uusia liiketoimintamalleja ja menestymään vaikeuksista huolimatta.
Datan hyöty tulee esiin, kun jalostamme sitä
Reaaliaikainen taloushallinto mahdollistaa käyttäjälleen paljon, mutta sillä on toinenkin erinomainen etu: se tuottaa arvokasta dataa siitä, miten yritysten taloudella menee. Meidän ei siis tarvitse odotella yritysten tilinpäätöstietoja, jotta näemme missä mennään – datan avulla aiheesta kiinnostuneet voivat olla jatkuvasti PK-yrityskentän pulssilla. Eri toimialojen lukujen pitkäjänteisen seuraamisen myötä talouden trendit hahmottuvat selkeämmin.
Talouspuntari on PK-yritysten reaaliaikaiseen taloustietoon perustuva blogisarja, jonka lisäksi julkaisemme kuukausittain raportin tuoreimmista talouden kehityskaarista. Raportista huomaamme, että PK-yritysten taloudellinen tilanne ei olekaan niin huono, kuin ehkä voisi olettaa. Muutamaa kriisistä erityisen pahasti kärsivää toimialaa lukuun ottamatta yrityksillä menee itse asiassa aika hyvin. Vuoden kolmatta kvartaalia käsittelevässä blogissa avaamme eri toimialojen tilannetta tarkemmin.
Alkuvuoden epävarmuudesta kohti varovaista optimismia
Kuluneen vuoden aikana on ollut kiehtovaa seurata erilaisten koronatoimien, kuten koronapassin, rokotteiden ja rajoitteiden vaikutusta yritysten talouteen. Seurannassamme olemme myös havainneet, mitkä toimialat ovat selvinneet kriisistä parhaiten ja millä toimialoilla on puolestaan ollut hankalampaa.
Alkuvuodesta kiinnitimme huomiota siihen, miten tammikuussa yritykset muuttuivat uuden budjettikauden myötä varovaisemmiksi, ja ostojen pienentyminen näkyi kerrannaisvaikutusten myötä taloudessa. Vaikuttaa siltä, että yritykset päättivät varautua pitkittyvään kriisiin erilaisilla säästötoimilla, mutta taloushallinnon datan perusteella tälle ei löytynyt varsinaista selittävää tekijää.
Vuoden edetessä yhteiskunnan avautuminen ja rajoitusten poistaminen näkyivät suuresti yritysten taloudessa, kun myyntipisteitä avattiin ja yritysten liikevaihdot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi esimerkiksi MaRa-alalla tehtiin noin 10 % enemmän työtunteja kuin aiempana vuonna.
Vuoden loppupuolella kasvu jatkui, ja lisäksi yritysten maksuvalmius parantui huomattavasti. Myös uusien liiketoimintakonseptien kehittely toi yritysten kassaan lisää rahaa. Toisaalta myös riskejä oli havaittavissa: esimerkiksi globaalien toimitusketjujen häiriöt ja alihankintaketjujen herkkyys tulivat ilmi, kun monen tuotteen ja komponentin kohdalla ilmeni toimitusvaikeuksia.
Toimialoista löytyy isoja eroja
Kaupan ala on läpi vuoden osoittanut olevansa vahvoilla – alalla rikottiin tänä vuonna aiempien vuosien ennätyksiä. Kaupan ala pystyi mukautumaan muuttuviin tilanteisiin verraten tehokkaasti esimerkiksi uusia liiketoimintakonsepteja kehittämällä. Yksi kasvun vauhdittaja oli se, että kaupan alalla kuluttajamyynnin kasvu oli merkittävää edellisvuosiin verrattuna. Tämä johtuu numeroiden valossa siitä, että kotitaloudet käyttivät normaalia vähemmän rahaa esimerkiksi matkustamiseen ja muihin palveluihin.
Vaikuttaakin siltä, että PK-sektorilla kuluttajamyynnin tärkeyttä on vaikeaa korostaa liikaa. Tänä vuonna on havaittu selvästi, että kuluttajavetoiset alat ovat nousseet koronakuopasta ensimmäisinä ja samalla vetäneet monia muita toimialoja mukanaan kohti ennätyksiä rikkovaa vauhtia. Myös kyky sopeutua muutoksiin nousee esiin tärkeänä tekijänä, jonka avulla yritykset näyttävät pärjäävän varsin hyvin.
Työtuntitilastoja kuluneen vuoden osalta tutkittaessa huomaamme, että aiempiin vuosiin verrattuna etenkin MaRa-alalla tunteja on budjetoitu huomattavasti vähemmän, mutta työtunteja on tehty kuitenkin paljon enemmän. Tämä kertoo siitä, että tehdyn työn määrä on ollut suurempi kuin on ennakoitu. Kuten mediastakin on voinut lukea, on MaRa-ala kokenut kovia pandemian aikana. Positiivinen asia on, että rajoitusten purkaminen on näkynyt hyvin nopealla aikavälillä MaRa-alan yritysten kassoissa.
Data paljastaa sen mitä silmä ei näe
Digitaaliset alustat tuottavat runsaasti dataa, ja se mahdollistaa erilaisia mielenkiintoisia käyttökohteita. Taloushallinnon ohjelmisto antaa kattavan läpileikkauksen monista yrityksen prosesseista, ja kun tätä dataa kerätään laajasti, voidaan tehdä mielenkiintoisia oivalluksia. Talouspuntari on vain yksi sovellus monien joukossa, miten datasta voidaan tuottaa tiivistä mutta arvokasta tietoa.
Vaikka monilla yrityksillä on ollut helpompiakin aikoja, voidaan numeroiden pohjalta todeta, että PK-yritysten taloudella menee hyvin ja tulevaisuuteen suhtaudutaan melko luottavaisin mielin. On kuitenkin tärkeää muistaa tukea PK-yrittäjiä käyttämällä heidän palveluitaan, jotta talouden pyörät pysyvät liikkeessä jatkossakin.
Voit tutustua Talouspuntariin katsausten tai blogin muodossa sivulta: https://finago.com/talouspuntari/
Kirjoittaja on Petri Karjalainen, SVP, Business Solutions, Accountor Finago Oy:stä. Accountor Finago on johtava kotimainen taloushallinnon ohjelmistoyritys. Finago-tuoteperhe kattaa kaikki reaaliaikaisen taloushallinnon ratkaisut, joita PK-yritykset ja tilitoimistot tarvitsevat liiketoimintansa tueksi. Accountor Finagon ohjelmistoja käyttää jo yli 1 600 tilitoimistoa ja niillä hoidetaan yli 130 000 yrityksen kirjanpito Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Facebook | LinkedIn | Twitter | Instagram
Accountor Finago is part of Helsinki Fintech Farm Community. Learn more from our website.
